
Arvokello ei ole vain ajannäyttäjä – se on hienomekaaninen taideteos ja sijoitus, joka ansaitsee huolenpitoa. Oikealla käytöllä ja säännöllisellä huollolla varmistat, että kellosi pysyy toimintakunnossa ja arvossaan vuosikymmenien ajan. Tässä oppaassa tutustutaan seuraaviin arvokellon käyttö- ja huoltoohjeisiin:
1. Alkuveto
2. Vetonupin käyttö
3. Kellonajan ja päivyrin asettaminen
4. Kronografipainikkeet
5. Vesitiiviys
6. Huolto
Alkuveto
Ennen käyttöönottoa automaattivetoiselle kellolle tulee antaa alkuveto, jolloin vetojousi virittyy ottamaan vetopainon kautta tulevan vedon vastaan. Alkuveto annetaan pyörittämällä vetonuppia n. 25 kierrosta myötäpäivään. Manuaalivetoinen kello voidaan vetää täyteen, eli siihen asti, kunnes nuppia ei enää voi pyörittää. Vetonuppi on yksi kellon käytetyimmistä osista, joten sen käsittelyssä kannattaa olla huolellinen.
Muista kiertää nuppi huolella kiinni jottei nupin kautta kellon sisälle pääse pölyä tai vettä.
Vetonupin käyttö
Vetonuppi on kellomallista riippuen joko lukittu (kierrelukitus) tai lukitsematon (ei kierrelukitusta). Lukitsemattoman nupin veto tapahtuu pyörittämällä nuppia myötäpäivään.
Lukittu nuppi tulee avata ennen nupin käyttöä kiertämällä sitä muutamia kierroksia vastapäivään. Nuppi lukittuu painamalla nuppia sisäänpäin samalla pyörittäen sitä myötäpäivää. Muista kiertää nuppi huolella kiinni jottei nupin kautta kellon sisälle pääse pölyä tai vettä.
Manuaalivetoisen kellon koneisto on täynnä kun tunnet selkeän vastuksen. Älä kierrä nuppia enempää jottet vahingoita koneistoa. Moderneissa automaattivetoisissa koneistoissa tätä vastusta ei tule eikä näiden kellojen ns. ylivetäminen ole mahdollista.

Koneiston vaurioitumisen estämiseksi päivyrin pikasiirtoa ei tule koskaan tehdä klo 20.00-02.00 välillä.
Kellonajan ja päivyrin asettaminen
Suurimmassa osassa kelloja osoittimia pääsee siirtämään vetämällä vetonuppi uloimpaan asentoon. Osoittimia voi siirtää joko eteen- tai taaksepäin. Päivyrillisissä kelloissa osoittimia ei saa siirtää taaksepäin siten, että vuorokauden aika vaihtuu edelliseen päivään.
Mikäli kello on pysähtynyt, anna sille ensin alkuveto. Vedä sen jälkeen nuppi ajansäätöasentoon ja pyöritä osoittimia siten, että päivyri vaihtuu haluttuun päivään. Tämän jälkeen aseta osoittimet haluttuun aikaan.
Osassa päivyrillisiä kelloja on ns. päivyrin pikasiirto jonka avulla voit siirtää päivyriä ilman loputonta viisareiden pyörittämistä. Mikäli päivyri on useamman päivän väärässä, pyöritä osoittimia siten, että päivyri vaihtaa kerran. Aseta ajaksi klo 5.00 ja paina nuppi kevyesti asentoon, jossa annoit alkuvedon. Tämän jälkeen siirrä nuppi päivyrin pikasiirto -asentoon vetämällä vetonuppia yksi naksaus ulospäin. Nyt voit säätää päivyrin oikeaan päivään. Tämän jälkeen vedä nuppi uloimpaan asentoon ja säädä aika. Muista lopuksi vielä sulkea nuppi.
Kellon käyttäminen voimakkaan magneettikentän läheisyydessä, kuten induktioliesi tai kaiuttimet, voi vaikuttaa kellon käynnin tarkkuuteen. Magnetisoituneen kellon käynnin palauttaminen onnistuu helposti huollossa.
Koneiston vaurioitumisen estämiseksi päivyrin pikasiirtoa ei tule koskaan tehdä klo 20.00-02.00 välillä. Tällä ajanjaksolla päiväyksen vaihto on jo käynnissä kellon rattaistossa ja pikasiirron käyttäminen samaan aikaan saattaa vahingoittaa kelloa.
Kronografipainikkeet
Kronografipainikkeet ovat vetonupin molemmin puolin sijoitetut painikkeet. Tyypillisesti ajanotto käynnistetään ja pysäytetään kello kahden kohdalla sijaitsevalla painikkeella, ja nollataan kello neljän kohdalla sijaitsevalla painikkeella.
Kun käytät ajanottoa, muista aina pysäyttää ajanotto ennen nollauspainikkeen painamista. Poikkeuksen tekee kellot, joissa on ns. flyback-ominaisuus. Flyback-kelloissa nollauspainiketta voidaan käyttää myös ajanoton ollessa käynnissä. Tällöin ajanotto alkaa heti uudestaan.

Vesitiiviys
Kellon vesitiiviys ilmoitetaan tyypillisesti joko kellotaulussa tai kellon takakannessa. Vesitiiviyttä (water resistance) kuvataan yksiköillä ATM (ilmakehän paine) ja M (syvyysmetri).

On hyvä muistaa, että kelloa jossa ei ole kierrelukittavaa nuppia, ei tule viedä lainkaan veteen. Varmista, että vetonuppi on aina suljettuna ennen veden kanssa kosketuksiin joutumista. Tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta tyypillisesti myöskään kronografipainikkeet eivät ole vesitiiviitä joten kellon kanssa uidessa on hyvä olla tarkkana painikkeiden kanssa. Vaikka kellosi olisi sukelluskello, vältä saippuaveden, kuuman veden ja kemikaalien altistusta, sillä ne voivat heikentää tiivisteiden toimintaa.
Vesitiiviys on hyvä tarkistaa säännöllisesti huollon yhteydessä. Tiivisteet kuluvat ajan myötä, ja niiden kunto vaikuttaa kellon kykyyn kestää vettä. Mikäli kellon sisään pääsee vettä, tulee kello toimittaa kellosepälle avattavaksi mahdollisimman pian. Kellon sisälle jäädessä vesi ruostuttaa koneiston nopeasti.
Säännöllinen huolto ja huolellinen käyttö palkitsevat
Arvokellon huoltaminen ei ole pelkkä velvollisuus – se on osa harrastuksen viehätystä. Noudattamalla valmistajan suosituksia, käyttämällä kelloa huolellisesti ja huollattamalla sen ammattilaisella säännöllisesti, varmistat sen toimivuuden ja kauneuden pitkäksi aikaa. Tyypillisesti huoltoväli on 6-9 vuotta, mutta rajummassa käytössä huoltoväli voi lyhentyä merkittävästi. Huoltotarpeen arvioinnissa kannattaa kääntyä aina asiantuntijan puoleen. Hienomekaaninen mestariteos ansaitsee parasta mahdollista hoitoa!
Kellokonttorin tarkastettujen ja hyväkuntoisten kellojen valikoimaan pääset tutustumaan tästä.